Kommentoin toukokuussa sitä, kuinka Angelina Jolien ennaltaehkäisevä rintojen poistoleikkaus nosti geenivirheen ja ennaltaehkäisevän rintojenpoiston otsikoihin. Sain tuolloin blogini kautta joitakin yhteydenottojakin niin lehdistä kuin televisiosta, josko olisin halunnut kertoa omista kokemuksistani. Noh, en halunnut naamaani julkisuuteen ja toisaalta tässä blogissa on mielestäni melko kattavasti kaikki kokemukseni ja ajatukseni niin enne leikkausta kuin sen jälkeenkin, joten en kokenut tarvetta avautua julkisesti.
Alkuviikosta oli kuitenkin jälleen aiheeseen liittyvä uutinen Hesarissa, nimittäin Angelina Jolien rintaleikkaus on nyt julkisuudellaan saanut suomalaiset kiinnostumaan geeneistään. Tämä on mielestäni hyvä, sillä mitä useampi tietää kantavansa rintasyöpägeeniä, sitä paremmin tautia voidaan ennaltaehkäistä ja vastaavasti löytää ajoissa. Yllättävää sen sijaan on mielestäni se, että harvat lopulta päätyvät ennaltaehkäisevään rintojen poistoon. Itselleni oli selvää, että näin korkeilla sairastumisriskeillä en halua leikkiä kun voin päästä eroon murehtimisesta leikkauksen avulla. Sen lisäksi että sairastumisen tapahtuessa rinta poistettaisiin joka tapauksessa, toisi sairastuminen mukanaan myös mahdollisia sädehoitoja yms. ja itse leikkauskaan ei olisi yhtä kosmeettinen kuin nyt. Sairastuessa ei myöskään voi valita leikkauksen ajankohtaa omien menojen ja elämäntilanteen mukaan, vaan sinne on mentävä kun sairaus iskee. Jotenkin itselle on vaikea käsittää miksi joku ei haluaisi leikkaukseen mennä. Ymmärrän toki, että leikkaukseen liittyy riskejä eikä lopputulos ole kaikilla kosmeettisesti mieleinen, mutta itselle leikkaus oli ainoa oikea vaihtoehto ja olen äärimmäisen tyytyväinen, että sen päädyin tekemään.
