2 päivää leikkauksen jälkeen

Aamu alkoi tuttuun tapaan lääkkeillä kuudelta ja aamiaisella puoli kahdeksan aikaan. Sitten päivä jatkui nettaamisella, kunnes fysioterapeutti tuli tapaamaan minua ja antamaan jumppaohjeita, joilla jäykät käteni saataisiin pikkuhiljaa vetreytymään. Fysioterapeutin käynnin jälkeen hoitaja ja hoitajaharjoittelija tulivat ilmoittamaan, että minut siirrettäisiin toiseen huoneeseen, koska huoneeni tarvittaisiin infektiopotilaalle. Hyvästi rauha :(. Hoitajat keräsivät tavarani, jotka olin tehokkaasti ehtinyt jo levittää ympäri huonetta ja minut kärrättiin toiseen huoneeseen, jossa sillä hetkellä oli kaksi muutakin asukasta. Ensikosketukseni huoneeseen oli, että en tule kestämään siellä, sillä toinen mummoista kälätti taukoamatta. Ehdin olla huoneessa n. puolituntia ja ehdin jo kuulla kaiken mahdollisen perinnönjakoa myöten. Sitten onneksi tuli lounas (taas kasvispihvejä) ja pian miehenikin tuli sushiannoksen kanssa vierailulle. Menimme käytävän pöydälle syömään, koska halusimme olla rauhassa.  Pääsin siellä myös vapaasti avautumaan kauhukokemuksistani mummohuoneessa.

Mieheni lähdettyä palasin takaisin huoneeseen, mutta onneksi kälämummo lähti katsomaan töllöä. Jossain vaiheessa lääkärini tuli katsomaan minua toisen lääkärin kanssa ja kertoi tilanteestani. Oma lääkärini ei olisi paikalla lauantaina, joten tämä toinen lääkäri tarkastaisi minut silloin. Olin toivonut, että olisin päässyt ensimmäisistä letkuista jo eroon, mutta vielä ei mitään otettu, lauantaina sitten.

Onnekseni kälämummo kotiutettiin vielä samana iltapäivänä, joten pääsin siitä eroon. Huoneen toinen mummokin tokaisi, että onneksi päästiin siitä eroon kun hänkään ei olisi enää jaksanut hetkeäkään sen juttuja. Huoneeseen tuli tosin vielä uusikin asukki, keski-ikäinen nainen joka leikattaisiin vielä iltapäivällä. Nainen nukkui päikkäreitä ennen leikkaustaan ja kuorsasi sellaisella äänellä, että koin parhaaksi pyytää äitiäni tuomaan korvatulpat yötä varten kun hän illemmalla tulisi vierailulle.

Hoitaja ja hoitajaharjoittelija tulivat jossain vaiheessa sanomaan, että minun pitäisi mennä suihkuun ja ajatus suihkusta tuntui vastenmieliseltä letkujen kanssa. Suihkuun oli kuitenkin mentävä ja niin hoitaja auttoi minut suihkuun. Minulla oli vielä kanyyli kädessä, vaikka siitä ei oltu keskiviikon jälkeen annettu mitään, joten se päätettiin ottaa pois. Verenohennus lääkkeiden takia pistoskohta vuoti verta todella paljon ja vaikka se käärittiin kunnon sidoksella, suihkussa ollessani se silti vuosi. Suihkussa käyminen oli muutenkin ikävää, koska ilman tukevia vaatteita tikkien varassa roikkuvat letkut tuntuivat häijyiltä. Suihkussa kuitenkin tuli käytyä ja suihkun jälkeen hoitaja vaihtoi vielä uuden sidoksen vuotavaan käteeni.

Neljän aikaan tuli päivällinen (kasvismakaronilaatikkoa) ja pian veljeni tuli vaimoineen katsomaan minua. Heillä oli tuliaisina Geishaa ja ristikkolehti, ja vaikka olin toivonut että minulle ei tuotaisi suklaata, oli Geisha iloinen yllätys ja maistui hyvin illan mittaan. Siirryimme kahvilaan, koska huoneessa ei kuitenkaan olisi saanut olla rauhassa ja pian sinne tuli myös vanhempani (ja korvatulpat!!) ja mieheni. Otin tällä kertaa pelkän jäätelön. Kahvila meni kiinni melko pian saapumisemme jälkeen, joten siirryimme osaston televisioaulaan istuskelemaan, kunnes vieraiden piti lähteä.

Iltapalaksi sain sämpylän ja kaksi siivua kinkkua (en siis syö punaista lihaa), joten jouduin kipittämään keittiötädin perään saadakseni juustoa tilalle. Muuten ilta kului tuttuun tapaan nettaamalla ja katsomalla Eläinsairaala jaksoja netistä. Illan tullen sain taas tehokkaan kipulääkkeen yöksi ja olin juuri menossa nukkumaan, kun leikkaukseen mennyt nainen kiikutettiin huoneeseen, ja tästä aiheutui jonkin verran häiriötä, koska hoitajat häärivät tämän ympärillä. Leikatun naisen sängyn valot jätettiin koko yöksi päälle, ja tämä häiritsi melko paljon mutta minkäs teet. Onneksi olin saanut korvatulpat, joten kuorsaus ei sentään häirinnyt niin paljoa. Korvatulpista oli sekin hyöty, että en herännyt kuudelta aamulääkkeiden tuojaan kuten normaalisti, vaan nukuin tyytyväisenä aamiaiseen asti.